Reflections

 

(Olen julkaissut tämän tekstin 20.8.2014 toisessa blogissa. Tuodessani sen tänne tein pieniä muokkauksia.)

Saan edelleen jonkin verran kysymyksiä ja varautuneisia asenteita verkkokeskusteluita, sosiaalista mediaa ja sivustojen kommentointia kohtaan yritysten näkökulmasta. Totesin kesällä, että kahviloiden rantautumisessa Eurooppaan Lontooseen 1600-luvulla oli huomattavia yhtäläisyyksiä internetin leviämiseen ja verkkokeskusteluihin.

Ellis Markmanin The Coffee-House: A Cultural History kirjasta tulee hyvin esille miten kahvilakeskusteluihin liitettiin samankaltaisia pelkoja sekä miten se muutti kulttuuria ja kansalaiskeskustelua kuin internet viime vuosina. Alla lainaus kirjasta kohdasta, jossa maalla asuva mies kuvailee 1600-luvun Lontoon kahviloiden tunnelmaa.

”In his Remarques on the Humours and Conversations of the Town (1673), he observed that in the coffee-house ’you will hear an unintelligible buzzing, and a noise of what you understand not: some snatches of occurences whose beauty you are not able to perceive without the knowledge of the whole’. To this country gentleman, unused to the ways of the city, the active buzz of the coffee-house sound is rendered as an undifferentiated din, incomprehensible and foreign”

Verkkokeskusteluiden maailmaan ensi kertaa hyppäävälle ne voivat vaikuttaa yhtä kummalliselta kuin puheensorina kahviloissa vaikutti ensimmäisiä kertoja kahvilaan astuneelle maalaismiehelle. Eikä kummastumiseen vaadita edes, että on 1600-luvulla käymässä ensimmäisiä kertoja kahvilassa. Yhä edelleen vieraan ja vilkkaan kahvilan tai lounasravintolan äänet voivat vaikuttaa kummallisilta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että keskustelua ja hälinää niissä pitäisi pyrkiä estämään. Aktiivinen tila vetää ihmisiä puoleensa oli se sitten verkkosivusto tai kahvila. Tulisi ymmärtää, että internet ei ole menossa pois ja siksi sen rinnalla toimimiseen tulisi mukautua. Seuraavassa lainauksessa kuvaillaan keskustelun laatua samaisissa 1600-luvun kahviloissa.

”Coffee-house conversation was certainly not always civil, rational and ordered. Discourse was often disrupted by destructive and uncongenial tendencies. Satirists identified four particular qualities of ruined discourse: gabbling, gossip, wheedling and idleness. Starkey’s Character argued that coffee-house debate most often degenerated into squabble and conflict, precisely because there were no polite limits.”

Yritys ei voi määrittää täysin mitä siitä puhutaan tai miten sivustoa käytetään. Sivustolla ei voi myöskään päättää tasan tarkkaan miten ihmiset siellä keskustelevat ja onko se lopulta aina tarpeellistakaan? Voitte kuitenkin ohjata sivuston käyttöä ja pyrkiä ohjaamaan keskustelua muille urille sekä tarjota vastineenne kielteisiin kommentteihin.

Kommenttien poistaminen eli ihmisten keinotekoinen vaimentaminen ei ole kuitenkaan yleensä suositeltavaa, koska se vain tulistuttaa ihmisiä lisää ja ongelma saattaa vain kasvaa entisestään. Tätä ilmiötä voi heijastaa Streisandin ilmiöön eli siihen miten asioiden poistoyritykset verkosta saattavat päinvastoin nostaa ne vielä laajemman yleisön kuulemiksi.

Vaikka kahviloissa saatettiin puhua joidenkin mielestä mitättömistä asioista pääsemättä mihinkään rakentaviin tuloksiin niin ihmiset palasivat kuitenkin päivä toisensa jälkeen niihin asiakkaina. Samoin he voivat palata sivustollesi ja pysyt todennäköisesti paremmin heidän mielissään.